maanantai 22. kesäkuuta 2015

Khoran kirkko - The Chora church

Pari kuvaa Choran kirkon mosaiikeista. A few pictures of the mosaics of Chora church.










Lopuksi museon tuottama video.
Video produced by the museum.


tiistai 9. kesäkuuta 2015

Hagia Sofia

Voi hyvät ystävät, mitä minun pitäisi sanoa, mitä kirjoittaa? Ei minulla ole mitään lisättäävää siihen, mitä Hagia Sofiasta on jo kerrottu.  Ei ole suurempaa, kauniimpaa, pyhempää tai traagisempaa. En siis kirjoita muutamaa kuvatekstiä enempää.

Dear friends, what should I say, what should I write? I feel I have nothing to add to what has been said about Hagia Sofia. Nothing surpasses her in size, in beauty, in sacredness. It is better to just let a few captions help you enjoy the pictures.


Aamiainen hotelli Halin terassilla - Johannes Angeloksen seurassa.
Breakfast at the Hotel Hali terrace - in the company of The Dark Angel


Kyllä, jännitti astua sisään Isoon Kirkkoon. Ihon alla kihelmöi sukupolvien kaipaus. Olinko tulossa pyhiinvaeltajana, ikonimaalarina, valokuvaajana vai turistina?
 Onneksi sisällä oli käynnissä mittava korjaustyö, poravasara karjui ja turistit höpöttivät kaikilla baabelin kielillä... siinä kyllä karisi liika hartaus.

I did feel a bit nervous when I stepped in to Hagia Sofia. Was I there as a pilgrim, a iconographer, photographer or tourist? 
Fortunately there was a huge restoration going on, a electric drill was roaring and the tourists were babbling in all the languages of Babylon...
this shook of any excess piety.




Tapasin ajatella, että mosaiikki on mosaiikki, eikä sitä tulisi kopioida maalaamalla. Vietettyäni aikaa Hagia Sofiassa ja Chorassa, joudun tarkisamaan mielipidettäni. Osa mosaikkien kivistä, esimerkiksi malakiitti, hematiitti ja lapis lazuli ovat samoja mineraaleja, joita löytyy hienonnettuna lähes jokaisen ikonimaalarin pigmenttivarastosta. Mosaiikissa värien sekoittaminen tapahtuu katsojan silmässä. Vanhoilta mestareilta on tässäkin paljon opittavissa.


I used to think that a mosaic is a mosaic, and copying it by painting would be silly. Spending some time studying the Hagia Sovia and Chora walls made me rethink - Some of the materials used, for example malachite, hematite and lapis lazuli are the very same minerals you can find in almost every iconographer´s paintbox. In a mosaic the final colors are mixed in the eye of the spectator. 
A painter has a lot to learn from these masters.
 

 

Kuvasin kaikki Deesiksen tekstit. Täydellisen kaunista typogafiaa.
I photographed all the texts of the Deesis. Perfectly beautyfull typography.


Ristejä, ristejä kaikkialla, osa peitettyjä, irroitettuja, rikottuja, mutta silti siellä!
Crosses, crosses everywhere, covered, severed, broken, but still there!



Ehkä se oli tällaista, liturgia silloin aikanaan? Hovinaisten supatus, kansan kuhina ja pyhien houkkien hölötys sekoittui kuoron ja papiston ääniin. Kuva otettu paikalta, josta keisarinna seurasi liturgiaa.

Maybe it was like this, the liturgy in the old days? The whispers of the noble ladies of court, the sound of the bustling crows and the blabber of the holy fools mixing
 with the voices of the choir and the priests. The picture is taken from the place where the empress used to follow the liturgy.

Kissa nimeltä Sofia. Kun turistilauma oli kuvannut häntä tarpeeksi, 
hän tuli armollisesti puskemaan minua. Olen etuoikeutettu.

 A cat called Sofia. When the flock of tourists were done photographing her, 
she walked up to me to say hello. I am most privileged.

Lisää tietoa löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista sekä Hagia Sofian museon omilta sivuilta, tosin luokattoman huonolla englannilla ja toimimattomin linkein. Artikkeli mosaiikkien historiasta on lukemisen arvoinen.

More information on Hagia Sofia here and from the Hagia Sofia museum website, which unfortunately is written in bad English and has broken links. Here you find a wiki-article on the general history of mosaic art.

maanantai 25. toukokuuta 2015

Ikonimaalausoppilaani - My Iconography Class

Minulla on syyskuusta lähtien ollut oma ryhmä nuoria opetettavana, uskomaton poppoo, josta suurin osa on kasvanut Hermannin kirkon seinämaalausten äärellä. Aluksi jännitin osaisinko opettaa ikonimaalausta, mutta melko pian oikea ote löytyi. (Kuule, tuolle nenälle pitää nyt tehdä jotakin, se ei näytä enää bysanttilaiselta...) Olen aiemmin opettanut monia taideaineita eri ikäisille ja tasoisille ryhmille. Työkuvaan on kuulunut mm. valokuvausta, sarjakuvaa, värioppia ja graafista suunnittelua. Ikonimaalauksen didaktiikka muotoutuu hiljalleen.

Ryhmään ilmoittautui viisi 13-24v tyttöä. Aloitimme piirtämällä ja korjaamalla, korjaamalla ja piirtämällä. Valitsin yhteiseksi aiheeksi Kristus käsittätehdyn, koska se on minulle hyvin tuttu ja rakas. Yleensähän ikonimaalari saa aloittaa Jumalanäidin ikonilla, mutta koska se on osa Deesis-ryhmää ja vaatii rinnalleen sekä Kristuksen että Johanneksen, en halunnut sitouttaa ketään niin mittavaan kokeiluun. Nyt kun olemme maalanneet jo yli puoli vuotta, tiedän että näillä neideillä riittää pitkäjännitteisyyttä vaikka pieneen ikonostaasiin.

Kevättalvella joukkoon liittyi vielä kaksi poikaa - se on varmaankin prosentuaalisesti enemmän kuin missään muussa suomalaisessa ikoniryhmässä! Kirkon lastenhuone on käymässä pieneksi - onneksi aina on joku poissa koeviikon tai muun takia.  Huoneen yksi seinä on lasia, ja ulkopuolella koheltaa pienten kerho. Toiveissa kajastelee rullaverhot, jotka rauhoittaisivat työtilan. Kirkkosalissa harjoittelee aikuisten kuoro, joten taustamusiikista ei tarvitse huolehtia. Tosin kuoro harjoittelee aina tulevan kauden ohjelmaa, joten paaston aikana saakin kuunnella pääsiäismusiikkia.


Lasten kerhohuoneesta on siirretty pienet pöydät ulos ja isot sitään.
Each time we paint, we have to move out 
the small chairs and tables from the childrens clubroom.

Olemme pitäneet myös pienoisretriitin seurakunnan leirikeskuksessa Lällyssä. Samaan aikaan oli käynnissä aikuisten kripari, mikä oli hyvä, sillä tällä kertaa mukaan pääsi vain kaksi maalaria. Maalasimme kaiken päivää, ja sain tabletin viritettyä soittamaan Spotifystä bysanttilaista musiikkia. Ulkona loisti kevätaurinko. Ruokaakin sai välillä ja pääsi saunaan ja kirkkoon - mitäpä muuta ikonimaalari tarivtsee? Minkäänlaista hiljaisuussääntöä emme noudattaneet, mutta hiljaisuus laskeutui Joran avaraan saliin ihan itsestään. Ensi kerralla meitä on varmasti enemmän.

Varasin jo syksyllä meille vitriinin Tapiolan kirjastosta, ajattelin että jos ei oppilailla ole mitään näytettävää, voin aina laittaa esille omia ikoneja - vaan olihan meillä: kaksi viikkoa ennen pääsiäistä pystytin elämäni helpoimman näyttelyn. Osa töistä oli niin selvästi kesken, että katsoja pääsi ikäänkuin kurkistamaan sisään valmistusprosessiin.

Jäljellä on enää muutama opetuskerta, toivottavasti mahdollisimman moni ikoni valmistuu, ja saa kuivua rauhassa kesän yli. Syyskuussa aloitetaan Jumalanäidin ikonilla!


Since September I have been teaching iconography to a group of kids from my church. A incredible bunch, most of them have grown up surrounded by the wall paintings at St. Hermans. At first I felt a bit nervous about teaching iconography, but soon enough I found the right touch. ("We have to do something to that nose, it does not look Byzantine anymore...") I have taught arts to children, teenagers and adults, both amateurs and professionals. On the curriculum has been for example photography, comics, color theory and graphic design. I am finding my kind of didactics for icons.


I started with a group consisting of five girls, aged 13-24. At first we drew and corrected, corrected and drew for quite a while. I chose to have them doing a Mandylion, it is very dear and so familiar to me. Usually, a new iconographer starts with a Teotokos (Mary, mother of god), but as it is part of the Deesis, and needs both Christ and St. John, I wanted to start with something less elaborate. Now when we have painted together all year, I know this group could, given enough time, produce a small iconostasis.
During spring two boys joined the group, the tiny club room at church is growing small. Fortunately there is always someone absent with flu of cramming for an exam. Outside the class, there is the small children's club romping around, on the other hand - behind the wall, inside church, the choir is rehearsing. At least we don´t need to play records to get in the right mood.



During Great lent we had a miniature retreat at the congregation summer camp in Läyliäinen. There was a group of catecumens at the same time, having their classes in another building. We spent all weekend painting, some meals, some prayer, some service, what else does a iconographer need? We had no rule of silence, but one of the girls managed to make my tablet play Byzantine music from Spotify, and divine silence filled the big drawing room at Johanneksenranta old manor. The girls said they had never before spent a whole day concentrating on one thing. No wonder they seemed to have great flow!


In the autumn I had reserved a show cabinet at Tapiola public library. I thought that if the students don´t have anything to show, I could put my own work on display. But they had: Two weeks before Easter we put up our exhibition. Some of the icons were far from ready, which enabled the audience to understand the process much better.

We have one more meeting before summer vacations. We will have at least 3-4 ready icons drying over summer. In September, we start with Teotokos!





keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Sädekehätöitä - Working on the Nimbus

Huonomminkin olisi voinut käydä, tämän sädekehän kanssa. Väri sädekehää varten kannattaa hiertää todella hyvin, sillä vetopiirtimen kapeaan kärkeen asettuva kiinteä nokare tukkii pahimmillaan värin juoksun. Maavärit virtaavat huonommin kuin valkoinen, savea kun ovat. Tätäkin taitoa pitäisi hioa kaiken aikaa, mutta konstit unohtuu, kun välillä teen enemmän kultauksia.


Tämän tyyppinen sotku lähtee parhaiten tuoreena hammastikulla kaapaisten
kuivuttuaan ensin pienen hetken.
This kind of stain will come off while it is fresh. 
Let it dry a little first and use a toothpick.


It could have been worse, this nimbus. Grind your color really well, a tiny granule of color can clog nib of your ruling pen. Withe flows better than earth colors, they are, after all, clay. This is a skill that should be practiced regulary, I forget the how-to´s if I do a lot of gilding.